torstai 19. huhtikuuta 2012

Englanti Ehtymätön Runsaudensarvi – osa 5 Vielä kerran Lontoo


Kyllä tämä juttu on vielä kirjoitettava Lontoosta. Siitä kaupungista asiaa vaan tuntuu riittävän. Lähdetään tällä kertaa vähän niin kuin aikamatkalle Lontooseen. Vietimme pääsiäisen aikaan viikon päivät Lontoossa tyttäreni kanssa ja kaupunki johdatteli meitä moniin eri tunnelmiin useilla eri aikakausilla. Jo matkalla lentokentältä Lontooseen pääsimme tulevaisuuden tunnelmiin, kun ohitimme ensi kesän olympialaisten rakenteilla olevat puitteet. Huh-huh Kyllä urheilun vuoksi tehdään suuria juttuja.

Tulevaisuuden olympialaiset unohtuivat, kun lähdimme heti ensimmäisenä iltana ihastelemaan antiikkia Portobello Roadin markkinoille Notting Hilliin. Vaikka joukossa on paljon ihan krääsääkin, voi paikanpäällä tehdä myös löytöjä. Me tyydyimme Notting Hill aiheiseen seinäkelloon ja Audrey Hepburnin koristamaan korukelloon.

Korukello Portobello Roadin markkinoilta Lontoosta

Hepburn muuten syntyi Belgiassa, mutta oli englantilaisen isän ja hollantilaisen äidin tytär. Hän joutui kärsimään nälänhädästä toisen maailmansodan aikaan. Kun hänestä sitten tuli kuuluisa näyttelijätär, halusi hän hyödyntää julkisuusarvoaan mahdollisimman paljon humanitääriseen työhön maailman lasten auttamiseksi. Hän toimikin kuolemaansa asti UNICEFin hyvän tahdon lähettiläänä. Jo pelkästään Audrey Hepburnin kuvaa katsellessa tulee nostalginen olo.

Kehystimme Lontoosta ostettuja kortteja sisustustauluiksi



Seuraava päiväkin vei meidät ihanien sisustustaulujen ja vanhanajan tavaroiden maailmaan. Camden Town muuttuu moneksi vierailijan tarpeiden mukaan. Aikaisemmilla kerroilla olen ostellut sieltä lähinnä vaatteita ja koruja. Nyt joka paikka tuntui pursuavan sisustustavaraa. Niinhän se on, että sellaisiin asioihin kiinnittää huomiota, mitkä tuntuvat itselle tarpeellisilta.

Tämän matkan seurauksena matkalaukku täyttyi sisustustavarasta

Lontoon pääsiäismaanantai aukeni kylmänä ja sateisena. Se oli siis erittäin hyvä päivä tutustua muumioihin ja ikiaikaisiin kivipatsaisiin British Museumissa. Pääsy tähän varkaiden museoon on maksuton. Varkaiden museoksi sitä kutsutaan siksi, että siellä on mittaamattoman arvokkaita aarteita joka puolelta maailmaa. Maalaisjärjen mukaan ne kuuluisivat kotimaihinsa. Aikojen saatossa ne ovat kuitenkin päätyneet Britanniaan ja ovat nyt kaikkien ihailtavana British Museumissa. Paikka on aivan valtava eikä yhden päivän aikana jaksa millään kiertää kaikkea.

Ajatukset saavat siivet näiden tuhansia vuosia vanhojen muumioiden lähellä

Millaisen elämän hän on elänyt?

Vanhat esineet, luut ja muut laittavat ajattelemaan. Ihmiset ovat eläneet elämäänsä myös tuhansia vuosia sitten. Minkälaisia iloja ja suruja heidän elämäänsä kuului silloin? He eivät varmasti osanneet aavistaa, että me katselemme heidän jäänteitään ja aikaansaannoksiaan museossa vielä tuhansien vuosien jälkeen. Jokaisesta meistäkin aika jossain vaiheessa jättää ja maailma jatkaa silti kulkuaan eteenpäin. Ihmiselämän suhteuttaminen kokonaisuuteen aukaisee silmät tosiasialle. Me olemme täällä vain lainassa ja hyvin pienen hetken. On täysin itsestämme kiinni mitä jätämme jälkeemme ja miten elämän kallisarvoiset hetket käytämme.

Meksikolaisia naamareita British Museumissa

Jäimme myös miettimään miten näitä valtavia
kivipatsaita on aikaoinaan tuotu Britanniaan

Pääsimme suurien ajatusten ääreltä kepeämpiin tunnelmin siirryttyämme museovierailun jälkeen kaakaolle Covent Gardeniin. Paikka on aivan ihana myös sateisella ilmalla. Suurella katetulla markkina-alueella on paljon ohjelmaa pyhäpäivisin. ViisastenMatkan facebook-sivuilta löytyy lyhyt videopätkä meidän ihanasta Covent Garden hetkestä. Käy katsomassa!

Covent Garden oli koristeltu pääsiäisen
kunniaksi aiheeseen sopivalla tavalla
Thriller musikaali täytti odotuksemme

Illalla pääsimmekin seuraamaan ehkä koko reissun odotetuinta osuutta. Kyseessä oli tietenkin Michael Jackson musikaali Thriller. Esiintyjät oli todellakin valittu huolella. Pieni afrotukkainen Jackson 5 solisti hellytti kaikkien sydämet kirkkaalla äänellään ja rohkealla esiintymisellään. Väliajan jälkeen taas haukoimme henkeä, kun lähes täydellinen Michael Jackson klooni saapui lavalle. Hän tanssi hengästyttävän hyvin Smooth Criminal biisin Michael Jackson tyyliin. Silti se ei ihan yltänyt alkuperäisen tasolle. Kukaan ei voi kuitenkaan korvata Michael Jacksonia täydellisesti. Silti itse musikaali oli nautittava. Siinä ei varsinaisesti ollut tarinaa, mutta saimme nauttia aikamatkan Michaelin hittien muodossa aina 60 luvulta 2000 luvulle asti.

Pääsin tuijottelemaan Michael Jacsonia silmiin
Madame Tussaudsin vahakabinetissa

Emilia puolestaan hakeutui Ronaldon kainaloon

Samoilla vuosikymmenillä jatkoimme seuraavana päivänä Madame Tussaudsin vahakabinetissa. Pidin alun perin lippuja sinne liian kalliina ja olisin jättänyt koko paikan väliin. Tyttäreni kuitenkin halusi ehdottomasti käydä siellä. Niinpä suostuin ostamaan RyanAirin lennolla priority liput. Ne maksoivat kahdelta henkilöltä yhteensä 55 euroa.

Kuninkaallisia kuvasimme kohteliaasti vain kauempaa,
vaikka kyseessä olikin vahakabinetti

Yllätyksekseni nautin paikasta suunnattomasti. Tapasimme monia julkkiksia vahanuken muodossa, mutta koimme myös muita hienoja elämyksiä. Erityisesti pidin The Spirit of London vaunuajelusta. Matkalle oli rakennettu erilaisia maailmoita aina 1400-luvulta lähtien. Näimme miten kuninkaalliset elivät ja kuinka rahvas taisteli samaan aikaan kaduilla rottien ja monien vaarojen keskellä. Vaikuttavuutta lisäsi hajut, jotka auttoivat eläytymään tunnelmaan. Keskiajalla ei haissut hyvälle. Ihmiset eivät päässeet peseytymään ja ruuatkin pilaantuivat helposti.

Madame Tussaudsin kabinetti ei ole vain julkkiksia täynnä.
Keskiajalla ei ollut turvallista, kuten museossa opimme.

Tavallisten julkkisten lisäksi tutustuimme Tussaudsilla myös erilaisiin supersankareihin. Hienosti tehty 4D animaatio oli vaikuttava kokemus. Puhumattakaan siitä, kuinka korkealle adrenaliinit nousivat pelottavassa kauhutunnelissa. Kaiken kaikkiaan voin lämpimästi suositella vierailua Madame Tussaudsin vahakabinetissa. Kabinetilla onkin huiman pitkä historia. Marie Grosholtz eli Madame Tussauds perusti ensimmäisen pysyvän vahanukkenäyttelyn Lontooseen Baker Streetille jo vuonna 1835.

Vahakabinetissa pääsimme myös SpiderManin lähelle

Muutaman tunnin vahakabinettivierailun jälkeen lähdimme valokuvaamaan Lontoon perinteisiä ja niin upeita nähtävyyksiä. Päivä tuntui olevan tarkoitukseen täydellinen, sillä aurinko paistoi ja muutamista tummista pilvistä huolimatta koko kaupunki tuntui kylpevän auringon valossa.

Big Benin kello käynnistettiin jo vuonna 1859

London Eye puolestaan avattiin vasta vuonna 1999

Piccadilly Circus on Lontoon teaatterimaailman keskus. Nykyään
tunnusmerkkeinenä ovat Lordi Shaftesburyn suihkulähteen ja Anteros-
veistoksen lisäksi valtavat valomainostaulut. Alunperin
Piccadilly Circus rakennettiin jo vuonna 1819.

Tower Bridge sijaitsee vanhan Lontoon keskustan yhteydessä.
Towerissa säilytettään edelleenkin kuninkaallisten kruununjalokiviä.
Tower Bridge valmistui vuonna 1894.


Lontoo pystyy johdattamaan vierailijansa yhä uudelleen ja uudelleen erilaisiin tunnelmiin eri aikakausilta. Saimme edulliset viime hetken liput päivänäytökseen jo 26 vuotta Lontoossa esitettyyn musikaaliin The Phantom of the Opera. Sen ensi-ilta oli 9.10.1986 Her Majesty’s teatterissa ja siellä se pyörii edelleenkin. Mikä upea kokemus se taas olikaan. Kotona voi syödä ihan hyvillä mielin taas monta päivää kaurapuuroa ja hernekeittoa jotta saadaan budjettivaje tasoitettua.

Holland Parkin japanilaistyylinen puutarha on kaunis kuin maalaus.

Istutukset on suunniteltu niin, että kukkaloistoa
riittää varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

Pääsiäislomamme alkoi jo kallistua loppuilleen, kun päätimme mennä päiväkävelylle aina niin ihastuttavaan Holland Parkiin. Siellä oli hyvä miettiä tulevaisuutta ja menneisyyttä. Lueskelimme muistokirjoituksia penkeissä ja mietimme niissä kuvattujen ihmisten kohtaloita. Yksi penkki oli omistettu vain muutaman kuukauden ikäisenä kuolleen vauvan muistolle. Jossain ylistettiin rakkauden sanoin isoäitiä, joka oli rakastanut Holland Parkia. Eräs penkki kertoi miehestä joka oli vaikean sairauden keskellä löytänyt täältä rauhan.

Holland Parkin tunnelmaa voisi hehkuttaa vaikka kuinka paljon.

Vaikka kesä ei ollut pääsiäisen aikaan kunnolla saapunut vielä Lontooseenkaan, kukoisti puisto kevätkukkien ja kirsikkapuiden voimin. Riikinkukoillakin oli kevättä rinnassa ja se aika vuodesta. Saimme vangittua videolle heidän lemmenhetkensä. Videon jossa tehdään uusia riikinkukkoja voi käydä katsomassa Viisastenmatkan facebookissa.

Riikinkukko uros oli lemmekkäällä päällä. Todisteet saimme videolle,
jonka voi katsoa ViisastenMatkan facebook sivuilla.

Sokerina pohjalla pääsimme viimeisen päivän kunniaksi tutustumaan aikaan, jolloin ihminen ei ollut vielä olemassakaan. Luonnonhistoriallisessa Museossa South Kensingtonissa ei ole tyydytty rakentamaan pelkästään aidon kokoisia luurankoja dinosauruksista. Pääsimme ihan lähikontaktiin pelottavan aidonnäköisen T-Rexin kanssa. Tuo valtava jättiläinen ärjyi museossa kuin Jurassic Park elokuvassa ikään. Sitäkin ihmettä voi käydä ihastelemassa videopätkältä ViisastenMatkan facebook sivuilla. 

Luonnonhistoriallisessa museossa näimme mm. kauan
sitten sukupuuttoon kuolleen sapelihammastiikerin kallon.

National History Museum on myös maksuton nähtävyys Lontoossa. Tapasimme siellä dinosaurusten lisäksi monia täytettyjä eläimiä ja pääsimme hämmästelemään lähietäisyydeltä esimerkiksi sinivalaan kokoa. Löysimme museosta oman osaston, jossa kerrottiin ihmisen biologiasta ja neurologista sekä koimme miltä tuntuu, kun maanjäristys yllättää kaupassa. Kyllä riitti taas monenlaista pohtimista myös tämän museokäynnin jälkeen.

Kuvassa on T-Rexin luuranko. "Henkiin herätetty" jättiläinen
karjuu videoleikkeellä ViisastenMatkan facebook sivuilla.

Koko lähes viikon mittaisen Lontoon matkan ajan käytimme paljon punaisia Lontoon busseja. Olimme hankkineet seitsemän päivän travel cardit, joilla pystyimme matkustamaan lähijunissa, metroissa ja busseissa. Bussilla matkustaminen oli hitaampaa ruuhkien vuoksi. Silti se oli suosikkimme. Samalla oli kiva ihastella maisemia ja nähdä kuinka tuon monimuotoisen kaupungin tunnelmat vaihtuivat hitaasti ääripäästä toiseen. Tuntui, että bussilla matkustaessa pysyi sielukin muutoksessa mukana.

Bussin ikkunasta on hauska seurata maisemien vaihtumista.

Lontoon taksitkin näyttävät arvokkaan hienoilta. Useimmiten ne ovat mustia.
Tässä kuitenkin todistusaineistoksi takseja myös värikkäämmästä päästä.
Tämän jutun myötä vaikenen Lontoosta ja Englannista ainakin toistaiseksi. Siirrytään seuraavassa jutussa ihan erilaisiin tunnelmiin:)

Aiemmin ilmestynyt "Englanti Ehtymätön Runsaudensarvi" -sarjan
osa 1 Yksin vaan ei yksinäisenä Cambridgessa
osa 2 Lontoon Taika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti