Kesäseikkailu osa 1 – Villi Slovenia – Kranj

Vaikka en ole pitkään aikaan ehtinyt kirjoitella tänne matkakertomuksiani, yritän nyt parantaa tapani ja aloitan tällä jutulla sarjan, jossa kerron tänä kesänä toteuttamastani kesäseikkailusta.

Kello oli vasta hiukan yli 10 aamulla, kun odottelin laukkujeni kanssa vuoroani autovuokraamon tiskillä Ljubljanan lentokentällä Sloveniassa. Matkaan olin joutunut lähtemään jo erittäin varhain samana aamuna. Sen verran tuleva reissu kuitenkin kutkutteli vatsan pohjassa, että en tuntenut väsymystä vaan ainoastaan kuplivaa uteliaisuutta. Tulisin viettämään seuraavat kolme viikkoa autoillen Sloveniassa ja hiukan Kroatiassakin.

Näin sievällä pikkuautolla sain huristella matkallani

Sain käyttööni pienen valkoisen Opel Corsan, joka oli lähes uusi. Ensimmäisenä suuntasin Kranjin kaupunkiin, josta olin varannut majoituksen yhdeksi yöksi. Kilometrejä ei ensimmäisenä päivänä paljoakaan kertynyt, mutta olin ihan tyytyväinen, kun sain hiukan tuntumaa autoon. Pienellä bensa-autolla ajaminen oli aivan erilaista, kuin suuremman moottorin diesel-autolla, johon olin kotona tottunut. Lisäksi Slovenia on vuoristoinen maa ja ylämäet saattavat olla todella jyrkkiä, Huomasin jo ensimmäisessä mäessä, että vaihde oli laitettava ykköselle, jotta pääsin ylös. Tiedossa olisi ainakin tältä osin mielenkiintoinen reissu. 

Kranjin vanhassa kaupungissa saa ajaa autolla
vain  rajoitetusti ja maksamalla siitä erikseen.

Saavuttuani Kranjiin ymmärsin, että majapaikkani sijaitsi vanhassa kaupungissa. Sinne pääsi ajamaan autolla vain rajoitetusti. En kuitenkaan osannut arvioida, kuinka pitkä matka hostellille oli. Eikä paikan etsiminen kävellen laukkujen kanssa tuntunut oikein houkuttelevalta, joten päätin ajaa vanhaan kaupunkiin sisään. Ajotien pylväät laskeutuivat alas, kun otin lipukkeen automaatista. Pääsin ajamaan niiden yli vanhaan kaupunkiin ja etsin navigaattorin avulla hostelliani. Jouduin ajamaan kävelyvauhtia, sillä vanhan kaupungin kadut olivat kapeita ja jalankulkijoita oli paljon liikkeellä. 

En löytänyt majapaikkaani navigaattorin avulla, joten pysäköin vasten sääntöjä postitalon viereen ja kiiruhdin kysymään neuvoa läheisestä turistitoimistosta. Sieltä kuulin, että hostellini sijaitsee läheisellä kadulla, johon ei juuri silloin päässyt ajamaan tietyömaan vuoksi. Mielessäni kävi, että voin saada sakot väärin parkkeeraamisesta, mutta lähdin kuitenkin harppomaan kohti hostellia käsimatkatavaroiden kanssa. Painavan laukun jätin vielä autoon.

Mitä ystävällisin nainen lähti hostellilta mukaani autolle hakemaan loppuja matkatavaroitani. Hän myös huolehti, että meidän on vietävä auto mahdollisimman pian pois ja lähti mukaani näyttämään ilmaisen parkkipaikan vanhan kaupungin ulkopuolella. Nainen kertoi Slovenian nähtävyyksistä ja Kranjista sellaisella innolla, että sitä ei voinut kuin ihailla. Kyseessä on Slovenian neljänneksi suurin kaupunki, jonka kaunein osa on goottilaistyylinen vanha kaupunki. Maan rakastettu kansallisrunoilija France Prešernova on kotoisin Kranjista ja hänen kotitalossaan järjestetään erilaisia näyttelyitä. Sain myös tietää, että huoneeni sijaitsee ylimmässä kerroksessa ja sieltä on hieno näköala kaukana siintäville vuorille. 

Ihastuttava huoneeni Kranjin vanhassa kaupungissa

Ilma oli lämmennyt jo todella kuumaksi. Oli ihanaa päästä vihdoinkin suihkuun ja vaihtaa mustat farkut kesämekkoon. Lähdin etsimään lounaspaikkaa. Olin todella nälkäinen, sillä olin syönyt aikaisin aamulla vain yhden jogurtin. Jäin punakankaisen aurinkovarjon alle terassille istumaan, koska majapaikastani oli suositeltu ravintolaa erityisen hyvänä paikallisen ruuan paikkana.

Tarjoilijarouva ei oikein osannut englantia, mutta oli erittäin ystävällinen ja avulias. Päädyin tilaamaan valtavan annoksen paikallisen reseptin mukaan valmistettua possua. Lisäksi join suuren tuopillisen olutta. Tulin annoksesta niin täyteen, että jouduin istuskelemaan terassilla vielä hyvän aikaa ennen kuin lähdin kävellen kiertelemään vanhaan kaupunkiin. Väsymys alkoi nopeasti painaa silmiäni ja kuumuus tuntui suorastaan tukahduttavan painostavalta. Niinpä päätin lähteä hotellille päiväunille. Ennen nukahtamista ehdin ihailla hienoa näköalaani ja mietiskellä minkälaisiin seikkailuihin vielä päätyisinkään reissuni aikana.

Punakankaisen varjon alla pääsee nauttimaan
aidosta slovenialaisesta ruuasta kohtuulliseen hintaan.

Minulla oli kova nälkä, mutta kyllä annoskin oli valtava.
Onneksi ruoka oli myös erittäin hyvää.

Kun heräsin parin tunnin kuluttua, satoi ulkona kaatamalla vettä. Siksi ilma oli siis ollut niin painostava. Odottelin sateen loppumista ja lähdin uudelleen katselemaan Kranjin vanhaa kaupunkia. Se on kyllä todella pieni. Olin kävellyt sen päästä päähän jo moneen kertaan, joten päätin laajentaa kävelylenkkiäni vanhan kaupungin ulkopuolelle. Totesin tyytyväisenä, että autoni löytyi ehjänä paikalta, johon olin sen jättänyt. Kävelin vielä eteenpäin omakotitaloalueen halki ja nautin raikastuneesta ilmasta.

Ilta alkoi jo hämärtää ja päätin lähteä takaisin päin. Vaikka olin syönyt päivällä erittäin tukevasti, houkutteli grilliruuan tuoksu minut joen vieressä sijaitsevaan pieneen ravintolaan. Se oli ihan täynnä paikallisia ihmisiä, joten osasin odottaa jotain hyvää. Nuori neito puhui hyvää englantia ja suositteli minulle paikallista čevapčičia. Siinä on vaalean leivän sisällä mausteisia jauhelihapötköjä. Lisukkeena tarjotaan vain raakaa sipulia. Se näytti aika hurjalta ”äijäruualta”, mutta oli aivan taivaallisen hyvää. Sipulitkin olivat todella meheviä eikä lainkaan kitkeriä. Vatsani ei tullut niistä yhtään kipeäksi, vaikka niin käy aina kotona syötyäni sipulia.

Kranjin vanha kaupunki on pieni ja kaunis

Paikallinen čevapčiči on suurta herkkua,
vaikka näyttääkin vähän karskilta.

Illallla mietiskelin tulevia seikkailujani Slovenian vuoristossa,
 jotka Kranjista katsottuna siinsivät horisontossa.

Olin tyytyväinen, että olin varannut ensimmäisen majoitusyön Kranjista. Sain lempeän alun reissulle ja ennen kaikkea nukuttua väsymystäni pois. Aamiaisella viereisessä pöydässä istui paikallinen vanha mies. Hän ei puhunut englantia kuin muutaman sanan, mutta intoutui kertomaan maastaan. Valitettavasti suuri osa hänen jutuistaan ei auennut minulle kielimuurin vuoksi, mutta välillä hotellin ystävällinen nainen saapui tulkkausavuksi. Ymmärsin ainakin sen, että vuorilla tehdään hyviä juustoja, järvissä on kirkasta vettä ja sotamuseo on vierailun arvoinen. Lähdin siis hyvillä mielin matkaan kohti Bohinj järveä.

Matkasta Alpeille voit lukea Kesäseikkailun toisesta osasta. Se löytyy täältä.